20.5.2021

Moderni tarhaope opettaa avarakatseisuutta – JHL:n uusi jäsen Heini Rusanen, 23, kertoo, miksi pienten poikien pitää saada käyttää kynsilakkaa

Varhaiskasvatuksen opettaja Heini Rusanen kuuntelee korealaista hiphopia ja suunnittelee dystooppisen romaanin kirjoittamista. Nyt hän kertoo, kuinka ammattiliitto saa nuoret paremmin mukaan. Motiivin juttusarja esittelee ammattiliitto JHL:n uusia jäseniä.

Uusi jäsen -juttusarjassa tapaamme nyt lahtelaisen Heini Rusasen, 23. Hän työskentelee Lahden keskustassa Humpulan päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana. Humpula painottaa pedagogiikassaan ympäristönsuojelua sekä lasten ja luonnon suhdetta. Siksi työpaikka sopii täydellisesti Rusaselle. Hänellä on tarve jättää seuraaville sukupolville maailma, jossa kaikkien on helpompi hengittää, niin kuvaannollisesti kuin konkreettisesti.

Lue Uusi jäsen -sarjan edellinen osa: Ammattiliitto on nuoren tuki –Uusi jäsen Jonathan Ndongala, 23, kertoo miksi hän valitsi JHL:n

Tervetuloa JHL:ään! Mikä sai sinut liittymään jäseneksi?

– Etsin vastavalmistuneena sosionomina sopivaa ammattiliittoa. Moni sosionomi kehui JHL:ää, samoin perhe- ja tuttavapiirilläni oli liitosta hyviä kokemuksia.

Sosionomeilla on laajat ura- ja työmahdollisuudet. Moniammatillisena liittona JHL vaikutti hyvältä – yksi ja sama ammattiliitto ajaa etuani, vaikka päättäisin joskus esimerkiksi vaihtaa varhaiskasvatuksesta toiselle alalle.

Ammattiliittoon kuuluminen on minulle itsestäänselvyys.  Äitinikin on aina korostanut ammattiyhdistysliikkeen merkitystä.

Heini Rusanen rentoutuu työpäivän jälkeen Pikku-Vesijärvellä Lahdessa.
– Synnyin Heinolassa, mutta sydämessäni olen lahtelainen.

Aloitit Humpulan päiväkodissa tammikuussa. Se on ensimmäinen työpaikkasi varhaiskasvatuksen opettajana. Mikä on yllättänyt?

– Se, miten monipuolista toiminta lasten kanssa voi olla. Mahdollisuudet eivät jää siihen, että maanantaina askarrellaan ja tiistaina kasvatetaan kasveja. Voimme tehdä vaikka nukketeatteria!

Omat ideat saavat tilaa. Heitin opettajatiimille ajatuksen äitienpäivävideosta, jossa lapsilta kysytään, mikä äidistä on kivointa ja mitä lapsi haluaisi tehdä äidin kanssa. Videot myös toteutettiin.

Millä teit vaikutuksen työhaastattelussa?

– Cv:ssäni luki, että otan työn vakavasti, mutta huumorin kukkaakin löytyy. Se sulatti sydämet. Myös korean kielen taito vaikutti. Olen opiskellut sitä sen verran, että pystyn käymään keskusteluja.  

Toisten kunnioittamista pitää opettaa ja oppia.

Kävin lukion IB-linjan eli suomen- ja englanninkielisen linjan. Englannin ja korean lisäksi osaan ruotsia ja jonkin verran saksaa, espanjaa, kiinaa ja latinaa.

Mikä on suurin vahvuutesi työntekijänä?

– Avoimuus ja monipuolisuus. Vahvuus niin taiteissa kuin tieteissä. Minulla on monenlaista tietoa ja taitoa, joita pystyn hyödyntämään lastenhoidossa.

Miksi lapset ovat sinulle tärkeitä?

– Kliseisesti sanoakseni lapsissa on tulevaisuus. Olen pienestä pitäen saanut oppia ihmisoikeuksista, ja haluan jakaa sanomaa seuraavalle sukupolvelle. Inhimillisyyttä ja toisten kunnioittamista pitää opettaa ja oppia pienissäkin asioissa.

Kuinka lapsille opetetaan toisten kunnioittamista?

– Jos leikkitilanteissa tulee eripuraa, voi vaikka näyttää tunnekorteista, että nyt on kaverilla paha mieli, kun otit hänen kädestään lelun. Tai kertoa, että toista ei saa halata, jos hän ei halua, vaikka ajatus on ihana.

Sukupuoliroolit eivät enää ole yhtä ahtaat kuin ennen.

Myös satujen kautta voi opettaa. Lastenkirjallisuus on kehittynyt monimuotoisemmaksi ja nykyään on jo suomalaisiakin kirjailijoita, jotka ottavat teoksiinsa mukaan tunnekasvatuksen ja kaveritaidot.

Sukupuoliroolit eivät enää ole yhtä ahtaat kuin ennen. Olen nähnyt jo monella poikalapsella kynsilakkaa, ja he ovat siitä ylpeitä. On ihanaa, että vanhemmillekaan ei enää ole ongelma, että lapsi tekee juuri sellaisia asioita joita haluaa.

Teit opinnäytetyönäsi koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden oppaan varhaiskasvattajille. Mikä on oppaan tärkein opetus?

– Monesta asiasta on aiemmin ajateltu, etteivät ne kuulu lapsille. Joillekin varhaiskasvattajille esimerkiksi kehotunnekasvatus ja seksuaalikasvatus ovat mörköjä. Opinnäytetyöni tärkein anti on, että oikeassa arjessa näissä asioissa ei ole mitään pelottavaa tai sellaista, mikä pitäisi salata lapsilta.

Jos et hoitaisi lapsia, mitä tekisit?

– Haen seksuaalineuvojan koulutukseen, tavoitteenani valmistua seksuaaliterapeutiksi. Erikoistuisin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, joiden oikeudet ovat minulle tärkeitä. Ympärilläni on aina ollut sateenkaarevia ihmisiä. Kaikkien pitää saada olla sellaisia kuin ovat.

Lue lisää: Sukupuoliherkkyys kasvatuksessa tukee tasa-arvoa ja haastaa asenteet: Lapsella on oikeus kasvaa omaksi itsekseen

Saan elokuussa tietää, pääsenkö opiskelemaan. Koulu alkaisi syyskuussa. Olen jo sopinut, että voin tehdä yhden työpäivän vähemmän viikossa.

Voisin tehdä myös koulutyötä esimerkiksi kuraattorina. Kolmas hyvä vaihtoehto ovat järjestöhommat. Olen toiminut vapaaehtoisena Lahden Setassa, ja tekisin mielelläni töitä jossakin ihmisoikeusjärjestössä tai vaikka Mannerheimin lastensuojeluliitossa.

Voi olla, että joskus pyrin politiikkaan. Äitini on poliittisesti aktiivinen ja häneltä olen saanut vaikuttamisgeenin. Liityin Lahden vihreisiin nuoriin viime syksynä. Siellä olen toiminut varapuheenjohtajana ja nyt rivijäsenenä.

Harrastat kirjoittamista. Mistä kirjoitat nyt?

– Tavoitteenani on kirjoittaa dystooppinen romaani. Päähahmo on natiiviamerikkalainen, jolla on shamaanin voimia. Tarina liittyy amerikkaiseen mytologiaan ja uskontoihin. Olen tehnyt tarkkaa taustatyötä, joka on vielä kesken, mutta toivon pääsevän kirjoittamaan kesällä.

Miten palaudut?

– Työpäivän jälkeen laitan napit korviin ja lähden ulos. Lahden keskustassa on mahdollisuudet mennä luonnon keskelle, metsään tai järvelle. Pelkästään jo lintujen laulu saa sielun lepäämään. Korvanapeissa soi hyvä musiikki.

Mikä on hyvää musiikkia?

– Ei ole genreä, josta ei löytyisi hyvää musiikkia. Riippuu päivästä, mitä haluan milloinkin kuunnella.

– Työpäivän jälkeen laitan napit korviin ja lähden ulos.

Korealainen musa on ollut ala-asteen lopulta asti tärkeä juttu. Kuuntelen erityisen paljon korealaista hiphopia. Siinä minulle tärkeimpiä ovat sanat ja teemat. Teininä minua auttoivat masennusta käsittelevät, urakanjaksamiseen liittyvät lyriikat. Sellaisia kappaleita korealaisessa musiikissa on tosi paljon, sillä artisteilla itsellään on vaikeaa. Koreassa musiikkiteollisuus ei kannusta luovuuteen vaan kaikki tehdään samalla mallilla. Olen opetellut myös korealaisia tansseja.

Jos on pakko nimetä yksi suosikkikappale, se on Pariisin kevään Muuli. Suomalainenkin musiikki siis uppoaa, ja jopa lastenkappaleet.

Kerro, miten nuoret saadaan paremmin mukaan ammattiliittoihin.

Sosiaalisen median hyödyntäminen on tärkeää. Ammattiliiton pitää mennä sinne missä nuoret ovat, ja nuoret ovat kännykällä ja koneella. Mainostamista on kohdennettava niin, että nuorta ei pidetä vain nuorena vaan kanssaihmisenä.

Instagramissa on tärkeää näkyä. Tiktok olisi aika kova, sitä ei hyödynnetä tarpeeksi. Moni nuori voisi yllättyä siitä, että JHL on löytänyt heidän suosimansa somekanavan, ja liittyä jäseneksi.

Lue lisää: Laaja tutkimus:Nuoret jäävät ammattiliittojen ulkopuolelle vain siksi, että kukaan ei kysy

Mitä toiveita sinulla on ammattiliitollesi?

– Toivon lisää monipuolisia koulutuksia, etenkin sosiaalialan toimintamenetelmiin liittyviä. Olisi tärkeää myös saada tietää, miten omasta työstä voisi tehdä vihreämpää.

Kehu pomosi!

– Pomoni ovat ystävällisiä ja joustavia. He kuuntelevat työntekijöitä ja ottavat kaikenlaiset murheet vakavasti, olivat ne pieniä tai isoja. Varhaiskasvatuksen haasteista ei puhuta Suomessa tarpeeksi, mutta meidän työyhteisössämme huumorin kukka kukkii ja auttaa jaksamaan.